Kesäloma syksyisessä Italiassa – 2000 km seikkailua 🚗🇮🇹

Meidän “kesäloma” alkoi syksyisessä Italiassa, kun lensimme Napoliin ja nappasimme vuokra-auton alle. Siitä startti kohti Amalfin rannikkoa – ainakin teoriassa.

Käytännössä homma alkoi pienellä seikkailulla (tai sydämentykytyksellä), kun tietöiden takia huomasimme ajavamme kohti Napolin keskustaa… eikä suinkaan poispäin sieltä.

Napoli autolla? Sanotaanko näin: intensiivinen kokemus. Liikenne on omaa luokkaansa, ja jos olet ajanut Napolissa, voit ihan oikeasti ajaa tämän jälkeen missä vain. Tämän voimme nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä todeta.

Amalfi – kaunis, harmaa ja täynnä turisteja

Kun lopulta pääsimme Amalfin rannikolle, oli tarkoitus viettää siellä muutama päivä. Sää oli kuitenkin toista mieltä. Syksyinen koleus ja sade saivat meidät muuttamaan suunnitelmia ja hyppäämään takaisin tien päälle.

Amalfista jäi harmaudesta ja suurista turistimassoista huolimatta ihan hyvä fiilis – kaunishan se on, säästä riippumatta.

Paras yö? Spontaani pysähdys.

Reissun paras yö taisi olla täysin extempore. Päätimme lähteä etsimään aurinkoa ja lämpöä ajamalla rannikkoa pitkin pohjoiseen. Ja bingo!

Formiasta löytyi ihana boutique-hotelli aivan meren rannalta. Saimme kauniin huoneen yöksi, ja hetken aikaa tuntui siltä, että nyt olemme juuri siellä missä pitääkin.

Toscana – postikorttimaisemien luvattu maa

Matka jatkui kohti Toscanaa. Ja voi Toscana. Siellä tuli ajeltua ristiin rastiin maaseudulla, pysähdeltyä pienissä kylissä ja vierailtua muutamissa kaupungeissa.

Toscanaan voisi helposti käyttää vaikka viikon – tai kaksi – ihan vain siihen, että istahtaa alas, katsoo kumpuilevaa maisemaa ja antaa ajan kulua.

Garda – mutkateitä ja maisemahuumaa

Seuraava kohde: Gardan järvi.

Jo pelkkä ajaminen Gardan rantateillä oli elämys. Mutkaisia teitä, vuorimaisemaa ja järvi, joka kimaltaa taustalla. Siellä ei oikeastaan tarvitse muuta ohjelmaa – maisemat hoitavat loput.

Verona – täydellinen päätös

Gardan jälkeen suuntasimme Veronaan, jonne myös jätimme vuokra-automme.

Verona jätti ihanan fiiliksen. Vanhakaupunki on juuri sopivan kokoinen – ei liian iso, ei liian pieni. Kauniita kujia, historiaa, tunnelmaa… ja shoppailumahdollisuuksia, joita ei voi ohittaa. Aika riensi siellä liiankin nopeasti.

---

Mitä jäi käteen 2 viikosta ja 2000 kilometristä?

🚗 Etelässä liikenne on oikeasti hurjaa – varaa aikaa ruuhkille.
💶 Tietulleja varten kannattaa pitää käteistä autossa.
⚠️ Tarkkana, minne autolla ajaa – sakko voi tulla perässä vielä Suomeen asti.
🧭 Pohjoisessa ajaminen ja navigointi tuntuu helpommalta, ja yleisilme on siistimpi.
🌦️ Syyskuun loppu on vähän arpapeliä sään suhteen. Turisteja on vähemmän, mutta lämpö ja aurinko eivät ole enää itsestäänselvyys.

Säälle ei voi mitään – mutta kokemuksille voi.

Kaksi viikkoa, noin 2000 kilometriä, hurjaa liikennettä, upeita maisemia, spontaani hotellilöytö ja monta “mitä me oikein teemme” -hetkeä.

Italia ei jättänyt kylmäksi – vaikka sää välillä yrittikin. 🇮🇹✨